Help:Reading (Suomi)

The printable version is no longer supported and may have rendering errors. Please update your browser bookmarks and please use the default browser print function instead.

Koska suurin osa ArchWikistä sisältää viittauksia, joihin uudet Arch Linuxin (tai yleisesti GNU/Linux) käyttäjät voivat tarvita selvennystä, tämä sivu perusasioista luotiin niin artikkeleiden sekavuuden ja hämmennyksen kuin erilaisten asioiden toistuvuuden selventämiseksi ja korjaamiseksi.

Järjestys

Suurin osa artikkeleista ei keskity tarjoamaan yksityiskohtaista perehdytystä aiheeseen, tarkoittaa sitä että nämä artikkelit sen sijaan kirjoitetaan DRY eli älä toista itseäsi periaate, sillä ajatuksella että käyttäjät itse etsivät lisätietoa liittyen aiheeseen joka tukee artikkelissa olevaa materiaalia asioista joita käyttäjä ei vielä itse ymmärrä. Missä tämä on vain mahdollista, osoitetaan sellainen materiaali oikeaan lähteeseen linkillä. Katso #Formatointi lisätiedolle.

Tämän järjestelyn takia voi olla tarpeellista vilkaista useista lähteistä aiheeseen liittyvää materiaalia, jotta ArchWiki artikkeli olisi selkeämpi. Erityisesti käyttäjät, joille Arch (tai GNU/Linux) on uusi asia kokonaisuudessa, heidän oletetaan lukevan useampia artikkeleita täyden ymmärryksen takaamiseksi jopa loppuen lopuksi yksinkertaisistakin asioista. On erityisen tärkeää opiskella tukeva materiaali hyvin ennen kuin apua haetaan muilta käyttäjiltä, joka ei toisaalta ole kuoleman vakava virhe sekään.

Formatointi

linkki johonkin osaan artikkelia: #Järjestys
linkki toiseen ArchWiki artikkeliin
linkki ulkopuoliselle sivulle
linkki man sivulle: intro(1)
man sivu, joka ei löydy suoraan verkosta: foo(1)
linkki paketille virallisissa pakettivarastoissa: foobar
linkki paketille AUR pakettivarastossa: foobar^AUR

Tavallinen käyttäjä vai root

Jotkin komennot on kirjoitettu näin:

# mkinitcpio -p linux

Toiset taas muulla alkuliitteellä:

$ makepkg -s

Risuaidan merkki (#) kertoo siitä että komento pitää suorittaa root käyttäjällä, kun taas dollari merkki ($) kertoo että komento tulisi suorittaa tavallisena käyttäjänä.

Huomautus: Komennot liitteellä # on tarkoitettu suoritettavaksi root komentoriviltä, johon päästää ehkä helpoiten komennolla sudo -i. Suorittamalla sudo komento epäoikeutetulta komentoriviltä sen sijaan että käyttäisi komento root komentoriviltä toimii myös useimmilla komennoilla, joillain huomioitavilla poikkeuksilla, kuten uudelleen ohjaus ja komento korvaaminen, jotka vaativat root komentorivin käyttöä. Katso myös sudo.

Huomioitava poikkeus jota kannattaa varoa:

# Tämä alias ls:lle tekee listauksesta värillisen
alias ls='ls --color=auto'

Tässä esimerkissä, risuaitaa ympäröivä sisältö kertoo, ettei tätä tule suorittaa komentona. Sen sijaan se pitää muokata tiedostostoon, eli tässä yhteydessä risuaidalla merkitään kommentia. Kommentti voi toimia ohjeena käyttäjälle tai kuvailevana tekstinä mistäkin asetuksesta. Bash skriptien merkinnät kommenteille sattuvatkin samaan root PS1 kanssa.

Tarkemman tarkistelun jälkeen, "pois antavat" merkit sisältävät ison kirjaimen jota seuraa # merkki. Yleensä Unix komentoja ei kirjoiteta tällä tavalla ja usein ne ovat lyhenteitä englanninkielen sanoista (kuten esim. Copy joka kirjoitetaan cp).

Mutta kaikesta huolimatta, suurin osa artikkeleista tekee nämä erot selkeäksi lukijalle:

Liitä polkuun ~/polku/kyseiseen/tiedostoon:

# Tämä alias ls:lle tekee listauksesta värillisen
alias ls='ls --color=auto'

Liitä, lisää, luo, muokkaa

Kun ohjeistetaan liittämään, lisäämään, luomaan tai muokkaamaan yhtä tai useampaa tiedostoa, jotain seuraavista tavoista tarkoitetaan käyttää.

Luodakseen tai muokatakseen monirivisiä tiedostoja suositellaan käyttämään tekstin muokkaus ohjelmaa. Esimerkiksi nano komennon käyttö tiedoston /etc/bash.bashrc muokkaamiseen:

# nano /etc/bash.bashrc

Ylikirjoittavan tiedoston merkkijonosta luomisen sijasta voi olla yksinkertaisempaa käyttää ulostulon uudelleen ohjaamista. Seuraavassa esimerkissä luodaan tai ylikirjoitetaan tiedoston sisältö /etc/hostname tekstillä myhostname.

# echo myhostname > /etc/hostname

Ulostulon uudelleen ohjaaminen voidaan myös käyttää merkkijonon liittämiseen tiedostoon. Seuraavassa esimerkissä liitetään teksti [custom-repo] tiedostoon /etc/pacman.conf.

# echo "[custom-repo]" >> /etc/pacman.conf

Kun polkujen luomista kysytään, käytä mkdir komentoa:

# mkdir /mnt/boot

Tee suoritettava tiedosto

Tiedoston luomisen jälkeen, jos tämä tiedosto on tarkoitettu käytettäväksi skripitinä (joko manuaalisesti tai jonkin toisen ohjelman käskemänä) se pitää tehdä suoritettavaksi, esimerkiksi:

$ chmod +x skripti

Katso chmod lisätiedolle. Jotkin sovellukset kuten tiedostojenhallinta ohjelmat voivat antaa graafisen käyttäjäliittymän saman asian tekemiseen.

Lähde

Jotkin sovellukset, huomattavimpana komentorivi tulkit, käyttävät skriptejä näiden konfiguroinnille: niiden muokkaamisen jälkeen, ne joudutaan syöttäämään jotta muutokset tulevat käyttöön. Esimerkiksi bashin tapauksessa, tämä tehdään suorittamalla (source voidaan korvata myös .):

$ source ~/.bashrc

Kun wiki pyytää muokkaamaan konfigurointi skripitiä, ohjeessa ei erityisesti mainita tiedoston syöttämisestä ja vain joissain harvoissa tapauksissa ohjeesta voidaan ohjata tähän osioon muistutus linkillä.

Pakettien asennus

Kun artikkeli pyytää käyttäjää asentamaan joitakin paketteja perinteisellä tavalla, siinä ei mainita tai anneta yksityiskohtaisia ohjeita asennusta varten. Sen sijaan artikkelissa mainitaan vain pakettien nimet, jotka olisi määränä asentaa.

Huomautus: Yleensä, asenna linkkiä käytetään viittaamaan tähän artikkelin osioon. JavaScript pitää olla aktivoituna, jotta linkki toimii.

Alaosioissa alhaalla annetaan pieni yleiskatsaus tyypillisistä asennus menetelmistä riippuen paketin tyypistä.

Viralliset paketit

Paketeille virallisista pakettivarastoista kirjoitetaan jotain kuten:

Asenna foobar paketti.

Tämä tarkoittaa sitä, että joudutaan suorittamaan komento:

# pacman -S foobar

Pacman artikkeli sisältää yksityiskohtaisen selityksen paketinhallinnasta Arch Linuxissa tehokkaasti.

Arch Käyttäjän Pakettivarasto

Paketeille Archin käyttäjäpakettivarastosta (AUR) kirjoitetaan jotain kuten:

Asenna foobar^AUR paketti.

Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että joudutaan seuraamaan foobar^AUR linkkiä, lataamaan PKGBUILD arkisto, purkamaan se, varmistetaan että paketti on oikea ja viimeinkin suoritetaan, kaikki samassa kansiossa:

$ makepkg -sri

Huomautus: base-devel pakettijoukko tarvitaan kokoamaan paketteja AUR:n tai ABSn avulla.

Arch User Repository artikkeli sisältää kaikki yksityiskohtaiset selitykset ja parhaat tavat AUR pakettien käsittelyyn.

systemd yksiköiden hallinta

Kun artikkelissa pyydetään käynnistämään, aktivoimaan, pysäyttämään tai käynnistämään uudelleen jotkin systemdn yksiköt (esim. palvelu), siinä ei kerrota tarkemmin ohjeita tämän suorittamiseen, mutta sen sijaan siellä voidaan kirjoittaa jotain kuten:

Käynnistä example.service.

Tämä tarkoittaa sitä, että suoritetaan:

# systemctl start esimerkki.service

Käynnistä linkki johtaa systemd artikkeliin, joka sisältää kaikki yksityiskohtaiset ohjeet systemd yksiköiden käsittelyyn Arch Linuxissa tehokkaasti.

Huomautus: Käynnistä ohjaa erityiseen kohtaan artikkelissa, joka toimii vain jos JavaScript aktivoituna.

Järjestelmän laajuiset ja käyttäjäkohtaiset konfiguraatiot

On tärkeää muistaa, että on olemassa kaksi erilaista tapaa konfiguroida järjestelmä GNU/Linuxissa. Järjestelmän laajuinen konfiguraatio vaikuttaa kaikkiin käyttäjiin. Koska järjestelmän laajuiset asetukset yleensä löytyvät /etc polusta, root oikeudet tarvitaan näiden konfiguraatioiden asetteluun. Esimerkiksi Bash asetusten asettamista varten, jonka tekeminen vaikuttaa kaikkiin käyttäjiin, /etc/bash.bashrc pitäisi muokata.

Käyttäjäkohtaisia konfiguraatiot vaikuttavat vain yhteen käyttäjään. Pistetiedostoja käytetään käyttäjäkohtaisen konfiguroinnin käsittelyyn. Esimerkiksi tiedosto ~/.bashrc on käyttäjäkohtainen tiedosto. Ideana on, että jokainen käyttäjä voi määrittää heidän omat asetukset, kuten aliakset, funktiot ja muut vuorovaikutteiset ominaisuudet kuten kehote, ilman että muille käyttäjille tehdään muutoksia.

Huomautus: ~/ ja $HOME ovat oikopolkuna käyttäjän koti polkuun, yleensä /home/käyttäjänimi/.

Yleiset Komentorivitiedostot

Bash ja muut Bourne yhteensopivat komentotulkit, kuten Zsh, myös syöttävät tiedostoja riippuen siitä, mikäli komentotulkki on kirjautumis komentotulkki tai interaktiivinen komentotulkki. Katso Bash#Configuration files ja Zsh#Startup/Shutdown files lisätiedolle.

Valemuuttujat koodiesimerkeissä

Jotkin koodipalat voivat sisältää ns. valemuuttujia, jotka, kuten nimi kertoo, eivät todellisuudessa ole muuttujia joita käytetään koodissa. Sen sijaan ne ovat yleisinä paikanpitäjinä ja ne pitää manuaalisesti vaihtaa järjestelmäkohtaisilla konfiguraatio alkioilla ennen kuin koodi suoritetaan tai jäsennellään. Yleiset komentotulkit kuten bash ja zsh antavat mahdollisuuden täydentää tabulaattori painikkeella automaattisesti parametrejä yleisille komennoille kuten systemctl.

Tässä ne artikkelit jotka tottelevat Help:Style/Formatting and punctuation artikkelia, valemuuttujat on formatoituna kursiivina. Esimerkiksi:

Aktivoi dhcpcd@käyttöliittymän_nimi.service verkkokäyttöliittymälle tunnistettuna ip link komennon ulostulosta.

Tässä tapauksessa käyttöliittymän_nimi käytetään valemuuttujan paikanpitäjänä systemd template yksikössä. Kaikki systemd template yksiköt, tunnistat ne @ merkistä, tarvitsevät järjestelmäkohtaisen konfiguraation alkiolle argumenttina. Katso Systemd (Suomi)#Yksiköiden käyttö.

Komento dd if=tiedon_lähde of=/dev/sdX bs=sektorin_koko count=sektorin_numero seek=osan_alku_sektori voidaan suorittaa roottina tyhjentämää levyn osa erityisillä parametreilla.

Tässä tapauksessa valemuuttujia käytetään kuvaamaan parametreja, jotka joudutaan korvaamaan näille. Yksityiskohtia näiden keräämiselle on täsmennettynä osassa Securely wipe disk#Calculate blocks to wipe manually, mikä myös sisältää samaisen komennon.

Tiedosto tapauksessa, valemuuttujan liittäminen oikeissa konfiguraatio tiedostoissa voi rikkoa ohjelmia, jotka käyttävät näitä kyseisiä tiedostoja.

Ellipsit

Monissa tapauksissa ellipsit (...) eivät ole osana kyseisen tiedoston sisältöä tai koodin ulostuloa, ja sen sijaan edustavat pois jätettyä tai vaihtoehtoista tekstiä, joka ei ole oleellinen aiheeseen liittyen.

Esimerkiksi HOOKS="... salakoodaa ... tiedostojärjestelmiä ..." tai:

/etc/X11/xorg.conf.d/50-synaptics.conf

Section "InputClass"
    ...
    Option      "CircularScrolling"          "on"
    Option      "CircScrollTrigger"          "0"
    ...
EndSection

Ole varuilla kumminkin, muutamissa tapauksissa, ellipsit voivat olla merkittävänä osana koodin syntaksia: tarkkaavaiset käyttäjät ovat kykeneviä helposti huomaammaan nämä tapaukset sisällöstä.